Yhdessä ratkotaan sekä osaajapulaa että toimintaympäristön tuomia muutoksia
Pohjois-Savon teknologiateollisuudessa menestyksen edellytyksiä luodaan vahvalla yhdessä tekemisen hengellä ja periksiantamattomalla, innovatiivisella asenteella. Tukea, sparrausta ja keinoja tulevaisuuden haasteisiin mietitään ja toteutetaan aktiivisesti verkostoissa.
Kun katsotaan Pohjois-Savon teknologiateollisuutta kokonaisuutena, siitä voi löytää alueellisia erityispiirteitä: Ylä-Savoon on keskittynyt liikkuvia työkoneita valmistavia yrityksiä, Kuopion seudulla painottuu hyvinvointi- ja terveysteknologia ja Varkauden alueella taas energiateknologia.
Tilastojen valossa Ylä-Savossa toimivien teollisuusyritysten liikevaihto ja vienti ovat kasvaneet 2000-luvulla muuta Suomea nopeammin. Ylä-Savon teollisuuden liikevaihto vuonna 2019 oli 2,6 miljardia euroa ja vienti 520 miljoonaa euroa.
Alueen vahvuuksiksi TechSavon projektijohtaja Markku Penttinen nimeää ennakkoluulottoman innovatiivisen toiminnan ja periksiantamattoman asenteen.
– Yhdessä tekeminen on välttämättömyys ja sitä peräänkuuluttavat alueen yritykset itsekin. Yritykset kohtaavat samoja haasteita, ja yhdessä voimme pohtia, miten ne kohdataan ja miten yhteistä toimintaa kehitetään, sanoo Penttinen.
Aiemmin Pohjois-Savon eri kehitysyhtiöt toteuttivat omia, esimerkiksi teknologia-alan yrityksille suunnattuja hankkeita ja tukitoimenpiteitä. Viimeisten vuosien aikana kehitysyhtiöt sekä koulutusorganisaatiot ovat tehneet tiivistä yhteistyötä maakunnallisten kehityshankkeiden muodossa. Penttisen mukaan yritykset ovat nähneet yhteistyön mahdollistamissa palveluissa ja verkostoissa paljon etua – kun tapaamisia ja koulutuksia järjestetään laajemmalle porukalle, se luo kiistatonta synergiaa.
– Pystymme sekä lisäämään että jakamaan tietoa ja aktivoimaan yritysten kehitystyötä ja investointeja konkreettisesti, Penttinen sanoo.
Toiminnan tehostamista ja katse tulevaisuuteen
Viime vuosina monen yrityksen fokuksessa on taloussuhdanteen vuoksi ollut oman toiminnan kehittäminen, mutta lisäksi yritykset toivovat esimerkiksi lisätietoa uusista teknologioista, jotka vaativat monesti yhdessä tutkimista ja selvittämistä. Yksi esimerkki tästä on tekoälyn soveltaminen ja vihreän siirtymän luomat mahdollisuudet.
Myös tulevaisuuden skenaariotyöskentely on ollut antoisaa yrityksille. Alueen eri koulutusorganisaatiot ja yritykset keskustelevat yhdessä avoimesti siitä, miten osaamistarpeet tulevat muuttumaan. Ennakointityö vaatii yrityksiltä strategioiden avaamista, ja se taas vaatii luottamusta.
– Näistä aiheista on iloksemme käyty paljon hyviä keskusteluja. Toinen esimerkki tulevaisuuden skenaarioiden hyödyntämisestä löytyy KesTech-hankkeesta, jonka tavoitteena on kehittää Ylä-Savon ja koko maakunnan teollisuuden elinvoimaa vihreän siirtymän tuomilla mahdollisuuksilla. Oleellinen osa hanketta on ennakointityö, jossa selvitetään, miten kansallinen energia- ja ilmastostrategia voivat vaikuttaa alueellamme ja miten voisimme vastata tähän, Penttinen kertoo.
Myös muuttunut kansallinen turvallisuustilanne ja Suomen Nato-jäsenyys on avannut Pohjois-Savon yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia. Tähän tarpeeseen koko Itä-Suomen alueen yrityksille on tulossa yhteinen Borderland-koulutussarja.
– Se on tarkoitettu yrityksille, jotka toimivat tai haluavat laajentaa puolustus- ja turvallisuussektorille. Koulutus tarjoaa tilaisuuden kehittää osaamistaan ja verkostoitua alan toimijoiden kanssa.
Samat haasteet, yhteiset ratkaisut
Yhdessä tekemisellä on Pohjois-Savossa pitkät perinteet ja sitä tuetaan myös erilaisten julkisrahoitteisten hankkeiden kautta.
– Olemme tunnistaneet täällä Ylä-Savossa yhdessä tekemisen haasteeksi ison kuvan koordinoinnin. Kaikilla yrityksillä on tietysti omat tavoitteensa ja vastuunsa, joten kuka olisi se taho, jonka kaikki hyväksyvät koordinoimaan kokonaisuutta. Mutta pala palalta asiat loksahtavat paikoilleen ja tässäkin mennään eteenpäin, Penttinen uskoo.
Yksi alueen vahvoista yrityksistä on Normet, joka tunnetaan kaivosalalla maailmanlaajuisesti maanalaisten kaivos- ja tunnelointiratkaisujen asiantuntijana. Myös Normetin prosessi- ja järjestelmäasiantuntija Juho Mark pitää yhteistyötä alueen yritysten välillä vahvuutena. Prosessien kehittämisessä hyödynnetään alueen yritysten kokemuksia ja yritysvierailuja tehdään monella tasolla. Lisäksi henkilöstöä on vuokrattu eri yritysten välillä.
Paikalliset yritykset ovat samanlaisten haasteiden edessä, ja siksi yhteisen pöydän ääreen kokoontumisesta on paljon etua.
– Emme kilpaile suoraan toistemme kanssa, joten siksikin voimme keskustella avoimemmin ja miettiä ratkaisuja yhdessä, jotta kaikilla yrityksillä olisi paremmat edellytykset menestyä, sanoo Mark.
Konkreettisia toimia osaajapulan helpottamiseksi
Iisalmelainen Normet työllistää Pohjois-Savossa yhteensä noin 450 henkilöä ja yhtiön tuotannosta 99 prosenttia menee vientiin. Osaajapulan helpottamiseksi Normetilla on tiiviit yhteydet alueen oppilaitoksiin. Yhtiön haasteena on muun muassa huipputeknologian insinöörien sekä ohjelmistoalan osaajien saatavuus.
– Olemme alamme teknologiajohtaja omissa segmenteissämme. Jotta pystymme säilyttämään kilpailukykymme sekä valjastamaan uudet teknologiat käyttöön, meidän täytyy pitää huoli näiden asiantuntijoiden saatavuudesta ja sitoutumisesta, sanoo Mark.
Yksi konkreettinen askel osaajien saatavuuden parantamiseksi on ollut diplomi-insinöörikoulutuksen saaminen Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselle. Tämän eteen Normet teki pitkään töitä yhdessä Kuopion alueen kauppakamarin ja paikallisten yritysten kanssa. Yhtiö oli myös mukana tuomassa Kuopioon Koodikoulu Sisua, jonka tavoitteena on kasvattaa ohjelmisto-osaajien määrää Pohjois-Savon alueella ja kehittää osaajien ohjelmointitaitoja yritysten tarpeita vastaaviksi.
Yhtiö on lisäksi avannut omat toimitilat Kuopioon, aivan oppilaitosten läheisyyteen – se on yksi tärkeä tapa varmistaa osaajien saatavuus.
– Kuopion alueella asuu merkittävä määrä työntekijöitämme, joten halusimme tarjota heille vaihtoehdon etätyön tekemiselle. Hyvän saavutettavuuden lisäksi yhteiset, viihtyisät tilat lisäävät yhteisön ja yhteisöllisyyden merkitystä sekä auttavat sitouttamaan osaajia ja houkuttelemaan uusia.
Yritysten tunnettuuteen panostettava paikallisesti
Tärkeä osa yritysten oppilaitosyhteistyötä on harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille. Niin alkoi myös Markin oma ura – hän tuli tekemään diplomityötään Normetille ja työllistyi sen jälkeen yritykseen.
Normetilla kannustetaan henkilöstöä kouluttautumaan ja siirtymään uudenlaisiin työtehtäviin.
– Ilmapiiri on todella kannustava ja kehittymiseen tähtäävä. Talon sisällä on mahdollista rakentaa omaa urapolkua, Mark sanoo.
Monet nuoret muuttavat Pohjois-Savosta muualle opiskelemaan. Haasteena sekä alueen yrityksillä että kunnilla on se, miten osaajat houkutellaan takaisin Pohjois- ja Ylä-Savoon.
– Monet hakevat kansainvälisiä tehtäviä, mutta eivät tiedä, että juuri meillä täällä Ylä-Savossa on sellaisia tarjolla. Monelle tulee yllätyksenä, miten globaalisti Normetilla toimimme, Mark miettii.
Normetin tuotannossa työkieli on suomi mutta toimihenkilötehtävissä taas englanti. Useat tiimit toimivat globaalisti, kuten Markin oma tiimi, mikä avaa mahdollisuuksia kansainvälisille osaajille.
– Meillä on hyvä yhteishenki ja aina voi mennä juttelemaan eri tehtävissä toimiville henkilöille. Kaikki ovat helposti lähestyttäviä ja ilmapiiri on positiivinen, Mark kehuu.
Myös Penttinen tunnistaa haasteen yritysten tunnettuudessa paikallisesti.
– Olemme kannustaneet alueen yrityksiä brändin rakentamiseen. Isommilla yrityksillä brändit ovat yleensä kunnossa, mutta pienemmillä yrityksillä hajonta on suurta. Osaajien tavoittamisessa puskaradio toimii tehokkaasti, joten silloin brändi ja työnantajakuva täytyy olla kunnossa.
Teknologiateollisuus kärkitoimialana Talent First -hankkeessa
Teknologiateollisuus on yksi neljästä Talent First -hankkeen kärkitoimialasta. Hankkeen tavoitteena on osaajien saatavuuden parantaminen, alueellisen veto- ja pitovoiman edistäminen sekä alueellisten toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen.
Talent Talks
Kuuntele Jora Pruthin haastattelu (englanniksi)
Jora Pruthi muutti Suomeen ja Kuopioon 4 vuotta sitten opiskelemaan kansainvälistä kauppaa (International business), vaikka hänellä oli aivan toisenlaiset opiskelusuunnitelmat. Hän pääsi opintojensa kautta Normetille ja työskentelee siellä nykyisin kansainvälisten hankintojen parissa.
Jora kertoo tarinassaan, millaista on työskennellä Iisalmessa kansainvälisessä yrityksessä Normet. Jora myös kertoo, mikä häntä järkytti ensimmäisenä, kun hän saapui Suomeen, jolloin myös korona-aika toi omat haasteensa. Ja kuitenkin mitä kaikkea yllättävääkin muutto vieraaseen maahan ja kulttuuriin on tuonut tullessaan.
Muille kansainvälisille osaajille hän vinkkaa mm., että Pohjois-Savossa on paljon hyviä yrityksiä ja töitä tarjolla, mutta niitä pitää osata etsiä. Hän kannustaa panostamaan kulttuurin ja kielen oppimiseen, vaikka Suomessa pärjääkin hyvin englanninkielellä.
